Aloitin musiikin opiskelun Turun Musiikkiopistossa, pääaineena piano ja sivuaineena viulu. Säveltämisestä kiinnostuin jo ennen ensimmäistäkään pianotuntia. Nuotit opettelin koulun laulukirjan avulla ja saman tien aloin tehdä omia harakanvarpaita nuottipaperille. Kiinnostuin teoria-aineista, ja oli suuri onni, että sain jo kouluaikana suorittaa suuret satsiaineet, Soinnutus I ja II, ja Kontrapunkti I ja II, musiikkiopistossa Esa Yli-Fossin johdolla. Varsinkin kontrapunktista olin niin innostunut, että suoritin ne uudelleen myöhemmin Helsingin Konservatoriossa Simo Vihisen johdolla. Luulisin että tuolla nuoruuden innostuksella kontrapunktiin on ollut paljon vaikutusta sävellystyylini.
Ylioppilaskirjoitusten jälkeen 1975 hakeuduin Teknilliseen Korkeakouluun sähköinsinööriosastolle, josta valmistuin 1982. Teekkariaikani kului pitkälti musiikin parissa. Soitin viulua Polyteknikkojen Orkesterissa kymmenisen vuotta. Sitäkin tärkeämpää oli muutamista orkesterin soittajista koottu Roskakuilu –viihdeorkesteri, jolle tein paljon sovituksia, ja myös ensimmäiset esitetyt sävellykseni. Sain niistä rohkaisevaa palautetta, mikä osaltaan johti siihen, että hakeuduin lopulta kokopäiväisesti musiikin pariin, oltuani 8 vuotta tutkijana Otaniemessä sähkömagnetiikan laboratoriossa. Opiskeluaikana vietin myös välivuoden Säämingin seurakunnan VT kanttoriurkurina Savonlinnan seudulla.
Oltuani vuoden Puruveden kansalaisopistossa musiikinopettajana, hakeuduin Keski-Suomen Konservatorioon, jossa suoritin viiden vuoden ammattiopinnot, ja valmistuin musiikinopettajaksi 1996, pääaineena piano. Useat opettajani kannustivat säveltämiseen, heitä oli mm. sivuainelaulun opettajani Kalle Kinnunen, jolle omistin 4-osaisen laulusarjan Kaj Hedmanin tekstiin, Kalle sen myös esitti kahdesti omissa konserteissaan. Soitinnus- ja orkesterinjohdon opettajalleni Torsten ”Totti” Lindforsille näytin sävellyksiäni, ja sain paljon kannustusta. Torstenin opastuksella sovitin erään Roskakuilu-sävellyksen suurelle orkesterille, päästen sillä palkintosijalle Keski-Suomen Muusikot ry:n 50-vuotisjuhlan yhteydessä pidetylle sävellyskilpailulle. Fantasia-marssi esitettiinkin viidesti juhlakiertueella. Rita Varonen oli innostava kuoronjohdonopettaja. Paljon yleensä musiikin tulkitsemisesta opin piano-opettajaltani Oleg Manturilta, jolle olen myös hyvin kiitollinen.
Suoritin myös Kalevi Ahon soitinnuskurssin Helsingin Yliopiston musiikkitieteen laitoksella, jossa olin jonkin aikaa kirjoilla.
Ensimmäiset klassistyyliset sävellykseni esitettiin keväällä 1991, jolloin sopraano Marja-Leena Koskinen (nyt. Luumi) esitti laulusarjani ”Laulu Vaakalinnusta” Punkaharjulla. Yhteistyö Marja-Leenan kanssa jatkui, ja 1994 julkaisin vihkosen ”Yksinlauluja”, myöhemmin julkaisin vielä vihot 2 ja 3. Yhteistyö eri laulajien kanssa on tuottanut vuosien varrella yli 60 yksinlaulua. Paljon olen säveltänyt varsinkin Anneli Raniselle ja Eilamaria Leskiselle.
Näyttämöteoksiin sain innostusta kun pääsin tekemään yhteistyötä pietarilaisen oopperalaulajan ja runoilijan Natalia Orlovan kanssa, joka järjesti useina vuosina pienimuotoiset oopperafestivaalit Punkaharjulla Putikon kartanossa 2010-luvulla. Orlovan kanssa teimme kolme musiikkirdaamaa, Erik, Hyperborean kultainen kampa ja Aral, joita esitettiin sekä Suomessa että Pietarissa. Myös ensimmäinen esitetty oopperani oli venäjänkielinen, Isän talo -oopperaan kirjoitti erinomaisen libreton Suomessa asuva venäjänkielinen Natalia Repo. Se esitettiin Pietarissa yhteensä viidesti opetusministeriön kahden avustuksen turvin 2020 ja 2022. Viimeinen esitys oli helmikuun alussa 2022, kolme viikkoa ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, mikä keskeytti kaiken yhteistyöni venäläisten kanssa.
2020 tutustuin eläkkeellä olevaan arkkitehtiin Paavo Joensaloon, joka johti yhdistystä Eiku ry. Yhteistyössä Paavon kanssa järjestimme 2022 kolme esitystä seuraavasta oopperastani Tuomitut, jonka tekstinä on Heikki Turusen nuoruuden aikainen runotyyliin kirjoitettu tragedia. Yhdessä järjestimme vielä viisi esitystä Paavon omasta kirkko-oopperasta Tolpojen tarina. Pian sen jälkeen Paavo hyvin yllättäen menehtyi marraskuussa 2022. Yhdistys jatkoi kuitenkin toimintaa, ja 2024 järjestimme neljä esitystä oopperastani Elokuu. Elokuun syntyhistoria on vähän erikoinen: Sävelsin sitä melko paljon jo 80-luvulla. Se jäi kuitenkin keskeneräiseksi, ja vuosien varrella täydensin sitä, kunnes 2013 tein sen valmiiksi. Siten se on varsinaisesti ensimmäinen oopperani. Mielestäni eri aikojen kerrokset kuuluvat teoksessa mukavalla tavalla.
Pidin kovasti Turusen tekstistä Tuomituissa, ja siksi seuraava oopperani perustuu myös Turusen tekstiin, romaanista Kuokka ja Kannel. Se on nimeltään Malanja, valmisteilla on sen esittäminen joensuulaisin voimin. Malanja itsessään toimii omana lyhyehkönä oopperana, mutta tarkoitus on jatkaa sitä käsittämään dramaattiset jatkotapahtumat Turusen romaanisarjan seuraavassa osassa Vinoristin kansa.
90-luvulla innostuin säveltämään myös kamarimusiikkia, tyyliltään aika paljon vokaalimusiikista poikkeavia. Orkesterille olen säveltänyt ja sovittanut jonkin verran eri kappaleitani. Oli suuri ilo saada järjestettyä niiden esityksiä Pietarissa syyskuussa 2021 konsertissa jossa esiintyi erinomainen Rimski-Korsakov Konservatorion oppilasorkesteri. Konsertista on nähtävissä videointeja Orkestereille-osiossa.
Kuoroille olen säveltänyt myös jonkin verran. Pitkään johtamalleni Punkaharjun Naislaulajille olen tehnyt 4-osaisen sarjan Eino Leinon runoihin sekä lukuisia lauluja punkaharjulaisen Hertta Tynkkysen runoihin.
